LIIKUNTA

PYÖRÄILEMINEN ON KIVAA!

Olen myös harrastanut liikuntaa aika ahkerasti, johtuen ryhmän paineesta. Olemme perustaneet ryhmän Heiaheia.com Pyrin käymään kuntosalilla 2 x viikossa, pyöräilemässä niin usein kun ehtii. Hyötyliikunnassa pyörä on tosi kätevä ja nopea tapa poiketa esimerkiksi kaupassa.

Jes, 18.5. vihdoinkin sain postin tuoman paketin! Siellä oli minun uusi, ihana, valkoinen polkupyörä, jonka tilasin netistä. 21-vaihteinen Raleigh, jolla on ilo polkea.
Ensimmäisenä viikonloppuna pyöräilin 54 kilometriä. Kävin Pitkäjärvellä pidempää reittiä ja seuraavana päivänä kiersin lenkin Harjavallan kautta, Kuurolan kautta sinne ja järilän kautta takaisin.
Yhteensä tänä keväänä tullut pyöräiltyä 121 km. Samalla tulee laitettua nimensä Haastepyöräilyn laatikoihinkin.
Pidän pyöräilystä tosi paljon, se on mukava liikkua ja siinä näkee enemmän kuin kävellessä. Vauhti välillä huimaa päätä, mutta ei se haittaa kun kalorit vaan siinä palaa :)
Haussa on tällä hetkellä pyöräilyhousut, matka/nopeusmittari ja hyvä juomapullo. Kypärä, no sellaista en ole ajatellut hankkia (ainakaan vielä).




Kesä 2012

Kesän 2012 tuli pyöräiltyä tuon 121 km jälkeen aika paljonkin enemmän. Kilometrejä kerääntyi kesän aikana kaikenkaikkiaan 1341 km! Kiloja tippui kesän aikana tasaiseen tahtiin. Helmikuusta painoni keveni noin 12 kilolla.
Laitoin leikkimielellä Facebookin itseäni varten haasteen. Päätin, että niin monta tykkääjää kuin tulee, poljen sen verran. No pettymyksekseni tuli tykkääjiä vain 31 joten päätin, että tuo tykkääjien määrä kertaa 2 on minun haasteeni.
Eräänä aurinkoisena heinäkuun päivänä päätin lähteä toteuttamaan haastetta. Otin mukaan juomaa, energiapatukan, vaihtopuseron ja pyöräretkillä usein käyttämäni iPhonen Sport Tracker-ohjelma. Matkaani siivitti iPhoneen lataamani biisit. Ilman Black Sabbathin "Paranoidian" en olisi jaksanut viimeisiä kilometrejä. Otin suunnaksi Huittisen. Tuttua reittiä lähdin Ronkankankaantieltä kohti varavankilaa ja siitä ohi aina Huittisiin asti. Matka sinne on yleensä vähän yli 50 km joten piti vähän polkea pidemmälle, jotta täydet kilometrit tulisivat täyteen.
Täytyy sanoa, että matka jotenkin tuntui raskaalta, johtuneeko siitä, että minun oli "pakko" polkea koska oli haastettu. Mutta minä tein sen, toteutin haasteen ja ystävien kannustus antoi hyvän mielen ja uskon itseensä.

Tänään tammikuun 17. päivänä mieli jo halajaa polkupyörän selkään. Vaikeaa on odottaa, että tulisi kevät, tiet sulaisivat ja pääsisin taas rakkaan pyöräni selkään.