Taas kerran terveys petti. Toukokuun alussa olimme työporukalla Viking Gracella ja pidimme hauskaa. Olimme myös Spa-osastolla sen puolitoistatuntia. Söimme hyvin ja ehkä vähän joimmekin :)
Seuraavana maanantaina (12.5.) alkoi mahaani polttaa ja kun työpäivän jälkeen menin kotiin ja avasin farkkuni, putoin kontilleni. Mahaan sattui niin hirveästi, että itku tuli. Kipu oli käsittämätön. Kipu oli koko vatsan alueella niin etten pystynyt edes kunnolla hengittämään syvään.
Raahauduin yläkertaan, join vettä ja otin Panadolia ja menin sohvalle maate. Kuumetta oli vähän yli 37 astetta...se on minulle jo melkein liian paljon. Kipu pikkuisen hellitti, mutta ruokaa en pystynyt laittamaan suuhuni. Yritin huilata mutta kipu ei hävinnyt. Yöllä ajattelin, että pitääkö soittaa taksi ja lähteä keskussairaalaan. Aamulla kipu oli tallessa, ei ollut hävinnyt mihinkään nukkumatin mukana.
Lähdin tuskaisena ajelemaan töihin Nakkilaan. Heti kun pystyin soitin terveyskeskukseen ja varasin ajan päivystykseen. Lähdin heti vaikka aika ei ollutkaan. Pääsin suoraan labrakokeisiin. Lääkärin huoneeseen kun pääsin, hän näytti huolestuneelta. Tutki myös vatsani ja se tuntui tosi inhottavalta ja sattui. Hän sanoi, että crop on nyt sen verran hän lähettää Satakunnan keskussairaalaan.
Siinä vaiheessa meinasin sortua itkuun. Minulle tilattiin taksi, jolla menin SatKS.
Siellä tutkittiin ja otettiin kokeita. Tehtiin röntgenkuvaukset, ultrat ja jopa tietokonetomografia.
Mitään niistä ei selvinnyt vaan lääkärit totesivat että onpa outoa ja epäselvä bakteeritulehdus. Osastolla aloitettiin antibiootti suoneen. Yö oli yhtä helvettiä, en saanut juurikaan nukutuksi. Ensinnäkin vatsaan koski ja huonetoverit kuorsasivat.
Seuraavana päivänä minulla oli syntymäpäivä! Jes pääsee illalla Jari Sillanpään konserttiin. No mutta enhän mä pääsekään kun oon sairaalassa. Kuitenkin vointini parani niin lääkärit päästivät kotiin. Mutta enhän mä voinut lähteä sinne Siltsun konserttiin, koska oli kipuja.
Vieressä kuvassa se terveellinen ruokavalio...iltapuuroa ja raejuustoa. Se jatkuu edelleen Plus vehnänoras ja linum-rakeet.
Tämä kaikki aiheutti sen, etten voinut kahteen viikkoon astua kuntosalin ovesta. Valmentajan neuvo oli että pikkuhiljaa aloitat kävelemällä. Tein työtä käskettyä. Ja vaikka oli toisaalta aikaa kulunut viime kerrasta jonkun mielestä vähän, minulle se oli paljon. Kyllä tuntui mahtavalta kun pystyi hengittämään ja tehdä kävelylenkkiä.
Tänään on parempi olo ja salilla olen käynyt jo kaksi viikkoa. Toivon vain, että tuo epäselvä bakteeritulehdus ei jättänyt mitään jälkiä ja pysyy poissa forever!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti